Elämä heittää

Työ.. Tuntuu välillä, että tuo kolme kirjainta on uusi kirosana.. Olen jossain määrin työnarkomani haluan tehdä venytän jaksamiseni äärirajoille ja teen toisinaan liikaa ilman, että vaadin siitä oikeastaan mitään vastineeksi. Olen outo persoona tavallaan kova ja tavallaan taas liiankin kiltti. Miettinyt miten yhdistän kilpparista johtuvat mielialat, väsymyksen ja uupumuksen erittäin vaihtelevan ja stressaavan työn kanssa yhteen. Päivästä riippuen! Toisinaan todella hyvin ja toisinaan… Itku potku raivareiden saattelemana.

Elämä kellon kanssa ei aina ole herkkua, mutta mä en eläisi ilman. Olen aina elänyt just eikä melkeen ja myöhästyminen on mulle myrkkyä. Olen yrittänyt opiskella, että kaikki ei tarvitse tapahtua minutilleen, mut mun kohdalla tarvitsee. En pääse siitä. Joku ehdotti mulle joskus jooga tunteja jotta oppeisin rauhoittumaan ja pysymään paikallani. Mä veikkaan en siis ole käynyt, että mun hermot ei kestäisi niin kauan, että tehoja alkaisi näkyä. Tarttis iskee rauhotus piikki ja alkaa elämään hieman kevyemmin. Töiden kanssa on aina tiukka aikataulu 3tuntia ja siihen pitää ehtiä tietyt asiat ilman valituksia ja mielellään hieman vielä enemmän.

Meidän lähiesimies tosiaan sanoi itsensä irti ja jatkan hänen töitään ja omiani. Eli yksi ihminen kaksi hommaa ja kaksi taloa. Aikamoista vääntöä. Ajattelin asiaa kyllä, mutta näin sen haasteena joita rakastan välillä ongelmaksi asti. Voisin suoraan lainata Elastisen uuden kappaleen sanoja Eteen ja Ylös

Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan hanskat ei tipahda periks ei anneta ne sanoo: et pysty, et voi, ei kannata mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt ne saa luun kurkkuunsa, kun tulosta taas teen jatkan jaksan vaikka väkisin!

huominenkin tulee vaan jos selvitään tänään. Mun pahin vastukseni kattoo peilistä mua

Tuo kiteyttää paljon ajatuksia mun päästäni. Tuo, että olen itse itseni pahin vastus on niin tuttun tuntuista. Silloin kun keho sanoo jo EI pää huutaa vastaan täysillä ja lähdetään puristamaan vielä… Toisinaan onnistuen toisinaan vieläkin pahemmin ”turpaan” saaden.

Voimakkaampaa tiistaita ja alkuviikkoa kaikille!

Mainokset

Voimat lopussa

On taas ollut voimat niin poissa pelistä.. Yrittää vaan jaksaa ja jaksaa.. Töiden osalta tämä alkanut viikko on kamala siis ihan oikeasti kamala viikko! Lähin esimies on viikon lomalla ja minä hullu suostuin tuuraamaan oikeastaan en edes ajatellut kun soiton sain ja kysymyksen että otanko viikoksi vetovastuun. Olin jotenkin ajatuksissa omissa maailmoissa ja ja en edes tiedä. Nyt on vasta keskiviikko ja mä olen kahden päivän jälkeen valmis vajoamaan sohvan pohjalle. Työtä on liikaa. Kevät ja aurinko vetäisi mua ulos ja haluaisin haravoida pihaa (pitäisikö jonkun nyt tätä lukiessa tilata mun puolesta mulle lääkäriaikaa? ) haluaisin tehdä kaikkea kotona ja ottaa kevään ja kesän vastaan. Sen sijaan teen kiireessä asioita kotona ja menen kiireessä töihin vetäen itseni niin piippuun, että yöt menee stressin kourissa valvoen ja se aika kun nukkuu on parin tunnin pätkiä ja painajaisten saattelemana heräilyä… Ja loppuviikkoa kohden työt vain pahenee töissä…

Teen siis omien töiden lisäksi ”pomon työt” YÖK! Jospa ottaisi pienet päiväunet ja alkaisi tähänkin päivään herätä. Nousen nykyään kahdeksan aikaan aamusta ylös ja aamupalan jälkeen menen lepäämään huonovointisuuden vuoksi. Nykyään lähes poikkeuksetta joka ruuan jälkeen on pahaolo.. En tiedä mistä sekin johtuu. Stressi?

Menneisyys VS. tulevaisuus

Olen viime aikoina huomannut kuinka paljon olen muuttunut. Ennen niin hiljainen, rauhallinen, hillitty ja pitkä hermoinen ihminen ja muuttunut ihan päin vastaiseksi. Rauhallinen olen edelleen tai no se taitaa mennä ainaisen väsymyksen piikkiin. Olo on jotenkin vaan usein nykyään luovuttaja fiiliksellä. Ei jaksa enää taistella, mutta siltikin takaraivossa jyskyttää, että periksi ei saa antaa, mutta tarvittaisiin jokin asia joka potkasisi vauhtia taas tähän väsyneeseen koneeseen.. Toisin sanoen bensa alkaa olla vähissä ja tankkia ei ole näköpiirissä.

Eniten muuttunut on tuo pitkä hermoisuus. Se jopa toisinaan pelästyttää itsenikin. Tuntuu, että vielä muutama vuosi sitten sai oikein tehdä töitä, että mut sai hermostumaan saati suuttumaan (tietysti oli päiviä kun tämä tapahtui helposti), mutta nykyään tuntuu et jo ihan tuntematon ihminenkin saa mut kauppareissulla suuttumaan niin paljon, että saan tehdä töitä itseni kanssa, että en räjähdä sille siellä kaupassa. Sen jälkeen kun pääsen tilanteesta pois olen kuin shokissa.. En tunne itseäni enkä tapojani enää ollenkaan. En pysy mukana siinnä mitä tapahtuu haluan vaan takaisin vanhaan siihen kun kilpirauhas arvot olivat kunnossa silloin en ollut tällainen. Olin reipas, iloinen ja hillitty. Olin täynnä ideoita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Nyt tuntuu siltä kuin olisi muutama vuosikymmen jätetty välistä ja olisin katkera, kiukkuinen vanhus joka miettii mitä jäi tekemättä…

Mua pelottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan…

Eilinen sai minut ajattelemaan tätä kaikkea. Sain oikeasti tehdä itseni kanssa töitä, etten avannut suutani suutuspäissä kaupanhenkilö kunnalle kun kertoivat mitä lisätöitä oli sovittu ja tietenkään esimieheni ei niistä ollut etukäteen maininnut mitään. Seuraava haastava tilanne oli kun esimieheni saapui ja nauraen kertoi, että hänellä on minulle ”pikku yllätys” kylmän rauhallisesti totesin vain, että tiedän jo. Hänestä se, että meillä on 3,5 tuntia aikaa ja tuo on oikeasti kiireinenkin aika hoitaa tiskaaminen ja palvelutiskin pesu niin, että ne astiat ja tiski olisi hygieniisesti siistit on hauskaa järjestää samaan aikaan hiukan vielä lisää työtä eikä kerro asiasta etukäteen. Hän osaa kirjoittaa tekstiviestin ja tekee sitä useinkin ja soittaakin toisinaan täysin turhanpäiväisissä asioissa, mutta tällaisissa tilanteissa.. Ei näissä.

viledamoppi

Taistelu sokeria vastaan

Päätin lähteä kokeilemaan sokeriton-helmikuu ajatusta. Valkoinensokeri onkin melkein kokonaan jäänyt historiaan, mutta helmikuun ajaksi aijon jättää myös intiaanisokerin pois. Ainoa makeutus mitä hedelmien lisäksi käytän on kotimainen hunaja.

intiaanisokeri-500g-zipper_orig

Katsotaan kuinka tämä onnistuu! Ainakin apuvälineitä löytyy tähän asiaan meinaan kahteen blogiin (toinen on Wellberries) törmättyäni erityisesti Vaneljan blogia luettuani uskon, että ideoita löytyy ilman sokeria leipomiseen ja muuhun! Herkullisen näköisiä jälkiruokia ilman sokeria! Tai miltä kuulostaa kotona tehty hopeatoffee ilman sokeria? Katsotaan millainen helmikuu tulee ja pysyykö tavoite tai kenties jääkö se pysyväksi!

Valkoinen sokeri kun ei ole terveellinen ja intiaanisokerista lukiessani olen muutamassakin paikassa törmännyt siihen, että sokeri kuin sokeri värillä ei ole väliä se ei ole terveellistä ihmiselle. Osassa paikoista törmään siihen, että valkoinen (miksi siis ei ruskea edellä mainitusta syystä) pitäisi kehossa yllä tulehdustilaa. Kun kerran kilpirauhanen ei toimi kunnolla ja jokin tekee ihottumaa niin tulehdustilaan omassa kehossani ei ole varaa. Pakko lähteä yrittämään keinoa jolla saisi mahdollisesti oloaan paremmaksi!

Onko joku muu päättänyt lähteä kokeilemaan sokeritonta helmikuuta? Löytyykö muita hyviä ruokablogeja / sivustoja sokerittomaan ja gluteenittomaan ruokavalioon?

Tapaninpäivä

Mun piti jo eilen tulla kirjoittamaan kuulumisia, mutta nukuin oikeastaan koko päivän. Oikeastaan ainoat hetket kun olin hereillä oli ne jotka söin (haha)! Lopun ajan lepäilin ja ennen kuin huomasin nukkusin jo taas… Jouluaaton ruuanlaitto stressi kai vei omansa ja ne otettiin eilen takaisin korkojen kera. Eilen ulkona ollut kova pakkanen (melkein 20) sai myös tämän vilukissan pysymään visusti sisällä. Lumisade on jatkunut koko joulun eli saimme kuitenkin valkoisen joulun ja jos minulta kysytään nyt se saa sulaa sitten jo pois, mutta sen sijaa taivas on ihan valkoinen lumesta joka sataa kovalla tohinalla maahan.

Huomenna olisi työpäivä edessä. Millainenkohan kaaos siellä odottaa kun kaupat ollut kaksi päivää kiinni ja nyt ne avataan taas. Eikö ihmiset osaa ostaa muutamaksi päiväksi ruokaa kerrallaan kun melkein poikkeuksetta yksikin päivä välissä kun kaupat ei ole auki saa aikaan kaaoksen ja ihmis ryhtäyksen. Eikös voisi tuossakin stressiä vähentää, päätös vain tylysti mennään niillä mitä on ja loput sovelletaan. Oma ruoka stressini suurin syy oli se, että laitoin aaton ruuat ensimmäistä kertaa kaikkineen yksin. Laatikot tuli, marengin unohdin liian pitkäksi aikaa uuniin hupsista kyllä se silti ihan syötävää oli! Kalkkuna parka sai suoraan testi kalkkunan maineen kun en ole tuollaisenaan koskaan aikaisemmin kalkkunaa käsitellyt tosin en olisi kinkun kanssakaan selvinnyt kun en ole sellaistakaan laittanut!

Lopputulokseksi voisin silti sanoa syötävän jouluruuan ja väsyneen kokin. Tänään on ollut jo helpompi olo eilinen oli tosiaan niinkuin kerroin todella väsynyt päivä. Silti mietin tätä omaa syömistäkin kuuluuko jouluna syödä koko vuoden edestä? Tätä ei meinaan saa loppumaan ei sitten mitenkään.

Lääkäri soitti 23.12. niinkuin oli sovittu ja puhtaat oli borrelioosi kokeen jutut. Enemmän tuosta seuraavassa kirjoituksessa johon lupaan kuviakin kun etsin kameran laturin, että saan kuvat koneelle asti!

Rauhallista Joulun aikaa kaikille!

Joulu stressi

Mä en oo ihminen joka juurikaan stressaa joulusta tai sanotaan, että en ollut ennen tätä joulua. Mua ei stressaa se mikä kotona on vaan työt. Ne muuttuu koko ajan ja pistää hermot kireälle. Mietin viimeksi tänään kun on tuntunut lähes koko päivän kun joku olisi katujyrän kanssa parkkeeranut suoraan rinnanpäälle, että miksi annan tuon vaikuttaa… Miksi en vaan yritä olla ajattelematta ja rauhoittua. Ehkä siksi kun olen perus tyyliltäni jo sellainen, että kaikkea on stressattava mikä muuttuu siitä mikä on jo aikaisemmin ajateltu!

Joulu tulee stressaa tai ei.. Joulu menee stressaa tai ei. Otan siis uuden asenteen ja lopetan tämän turhan ajattelemisen. Viime yö meni valvoen… Nyt valvon taas… Ajatus vain työssä ja aamussa… Työ ei katoa ja joulu tulee! Maakin on valkoinen joten kohentakaamme hieman joulumieltä ja kohdatkaamme totuus!

Mutta jos silti hieman miet.. EI! Nyt nukkumaan aamusta aikaisin ylös ja kohti uutta päivää ja uusia ajatuksia. Jospa tuleva vuoden vaihde toisi uutta potkua elämään! Uuden vuoden lupausta miettien!

Hyvää alkavaa viikkoa ja stressitöntä joulun alkua kaikille!