B12

IMG_0031

Pitkään hainkin sopivaa B12-vitamiinia, mutta se löytyi lopulta lähempää kuin uskoinkaan. Biomedin B12 tuntui omalle. Hieman arastin luontaisesti makeutettua, mutta kun ensimmäisen kerran maistoin se tosiaan ei maistunut keinotekoiselle mansikalle! Olen jonkin aikaa tuota syönyt ja tykkään todella. Se on helppo ottaa ja se maistuu hyvälle! Ja se on tarjouksessa hyviksessä tällä hetkellä!

Ihmisen solut tarvitsevat B12 vitamiinia. Myös kilpirauhanen tarvitsee B12 vitamiinia toimiakseen oikein. Sen tarpeellisuutta ei siis kannata kyseenalaistaa. Sitä saa maksa- , liha- ja maitotuotteista. Itse kun olen nuo melkein kaikki jättänyt pois (syön kalaa ja kanaa) niin en oikein luota siihen, että saisin kyseistä vitamiinia tarpeeksi ja kun puhutaan vesiliukoisesta voin turvallisin mielin ottaa tuon 1ml päivässä vielä pullosta lisäksi.

Sen puutos voi auheuttaa anemiaa ja hermoston oireita. Hermosto oireet voivat ilmetä lihasheikkoutena tai tunnon ja muistin häiriönä jotka saattavat olla pysyviäkin.

Verikokeella pystytään tutkimaan onko B12-vitamiinin puutos ja sen hoito on pistoksina saatava vitamiini.

Mä unohdin jo

Hyvin tuttu tunne! Ilmeisesti tämä jatkuva valvominen alkaa jo näkyä taas muussakin. Eli unohtelen ihan sellaisia asioita joita hetki sitten juuri mietin. Kauppaan meno ei onnistu jos minulla ei ole kauppalappua. Väsyttää päivisin niin vietävän paljon kun öisin en juuri koskaan saa nukuttua. Kuten aikaisemmassa kirjoitin niin valvon taas kaikki yöt…

Olen nyt netissä pelannut muistipelejä jotta saisin treeniä muistini kanssa asioihin. Hermostun meinaan siinnä kohtaa kun tajuan, että juuri ajattelin mitä piti tehdä ja sit se on pyyhkiytynyt pois mielestä. Pakko miettiminen tuossa tilanteessa tuntuu pahentavan koko asiaa ja sen jälkeen stressi ja hermostuminen lisääntyy ja lopulta olen siinnä tilanteessa, että itken.

Olen teiltä saanut hyviä blogi vinkkejä tähän kirjoitukseen ja sen jälkeen muutoinkin näihin kirjoituksiin sekä myös löytänyt itse sellaisia mitkä on lähellä itseäni. Olen aloittanut kokoamaan niistä omaa kirjoitusta. Tuonne saa edelleen laittaa linkkiä! Koskaan ei ole liian myöhäistä!

Töissä

Tänään olin töissä. En oikein tiedä mikä olisi oikea sana kuvaamaan tätäkin päivää. Olen todella väsynyt, mutta nukuin vain puolituntia töiden jälkeen eikä uni maistu enää. Viime yönä en nukkunut silmäystäkään.

Työt alkoi aamusta kello 6. Vihaan aamuja muutoinkin kun en öisin nuku joten tuo aloitusaika on jo ihan silkkaa myrkkyä minulle. Heräsin tai siis nousin ylös sängystä makoilemasta 4.30. Aamiaiseksi kaurapuuro ja tee. Lähdin pyörällä töihin hyi siellä oli kylmä ja täällä tuli isoja märkiä räntä hiutaleita. Olin ihan rännän peittämä kun töihin pääsin. Uusi paikka odotin ulkona kun ei avaimia ollut. Tapasin uudet työkaverit jotka vaikutti ihan mukaville ihmisille. Kiva välillä tehdä töitä vanhempien kanssa ja koulutuskin löytyi toiselta. Ensivaikutelma uudesta pomostani oli miten sen sanoisi tossukka. Hyvin hiljainen ja hillitty eikä mistään sanonut oikein mitään koko päivänä.

Lähdin toisen vanhemman tekijän matkaan päiväksi. Rakennus sinällään on tuttu olen ylä-asteen siellä käynyt, mutta siivoojan roolissa olin ihan hukassa. Miten voikaan ihminen sekoilla näin pahasti. Alku meni väsymys sumussa ja kahdeksan aikaan tajusin, että käsivarret sattuu kyynertaipeesta ihan vietävän paljon. Arvatkaapa miksi… Ne oli ihan kirkkaanpunaiset ja ruutikuivat TAAS. Ne on ollut täysin kunnossa tämän ajan kun sairaslomalla olen ollut. Palasin töihin ja samojen aineiden pariin riitti näköjään kaksi tuntia ja taas löytyy ihottumaa. *syvä huokaus*.

Päivä päättyi 14.30 olin niin loppu, että en jaksanut mitään. Kauppaan kävi tie ja olipa piristävää huomata kassa jonossa ostosten kanssa, että kappas kortti on kotona eikä ole käteistä tarpeeksi. No ei auttanut kun pyöräilin niin pienennettiin ostoksia. Tämä ei selvästi ole ollut mun päivä!

Pääsin kotiin ainoa asia mitä tein oli teen keittäminen ja itkeminen. Olin loppu ja siltikään en nukkunut kuin puolituntia… Huomenna pitäisi taas mennä töihin klo 6.00 aamusta…

Voihan kilpirauhanen

Tänään sitten sain soitettua ja jopa muistin. Tosin mua muistutettiin moneltakin taholta paperi jääkaapin ovessa, muistutus puhelimessa ja ystävä muistutti (Kiitos!). Sain soitella useamman kerran ennen kuin pääsin linjoille ja hoitaja vastasi, mutta pyysi odottamaan ajattelin, että jaaha alkaa kuulumaan musiikkia, mutta ei! Hänellä oli potilas ja kuulin heidän koko keskustelun! Mietin hetken, että suljen puhelimen ja soitan myöhemmin uudelleen, mutta ajattelin sitten keskittyä johonkin muuhun sen ajan kunnes hän ehtii puhumaan. Kysyi henkilötunnusta ja kerroin sen jolloin hän mainitsi etunimeni lisäsin itse puhelimessa perään sukunimen. Hieman kaikki tietävä nais ääni vastasi, että hän sanoo vain etunimen jotta kukaan ei tunnista… Kerroin sitten faktan hänelle, että kaksiosaisen etunimeni vuoksi sen nimisiä ihmisiä ei ole Suomessa kuin yhteensä kaksi siis lisäkseni yksi toinen… Ärsyyntyneenä tästä lisäsin kirosanan perään vielä. (ei olisi pitänyt, mutta tehty mikä tehty..)

No ne arvot olivat nousseet kuten melkein arvasinkin… 4.5 on vaihtunut 4.8. Edelleenkään ei kuulema ole mitään huolta asiasta. Itse tunnen oloni toiseksi ja pääsiäisen jälkeen soitan omalle lääkärille josko saisin lähetteen jonnekkin muualle jonnekkin joka suostuisi keskustelemaan edes tästä tilanteesta. Olen koko ajan ihan sippi väsyttää väsyttää ja nälkä!

Sain lukijalta vinkin hankkia himalajan suolaa. Kiitän tästä ja täytyykin huomenna katsoa löytyykö meidän Prismasta tai cittarista tuota. Itse menin tilaamaan Kalaharin suolan ja senkin saan huomenna. No onpahan suolaa sitä himoitsevalle! Myös ruususuolasta olen saanut positiivista lukea.

himalajan suola

himalajan suola

Muistikin pätkii

Nyt ottaa ja todella päähän. Mietin mitä kaikkea pitää muistaa ja kun tulee se hetki niin töks… En muista mitään… 😦 Unohdin siis soittaa niistä kilppari tuloksista… Tänään on PAKKO muistaa soittaa ni saan tietää mitä se luku nyt on..

Olin tänään ensimmäistä kertaa kevään aikana rullaluistinten päällä. Hetken mietin, että uskallanko lähteä kokeilemaan, mutta uskalsin ja mikä tunne jaloissa! Aivan mahtava olotila ja jotenkin koko kroppa lähti ihan eritavalla liikkeelle! Rullailin suht pitkän matkan 10km että toivottavasti ei kostaudu huomenna ennestään kipeämmillä paikoilla, mutta pää sekoaa jos en pääse kotoa mihinkään ihmisten ilmoille! Nukun edelleen ihan älyttömällä tavalla. Yöt valvon johonkin 4-6 asti ja sit nukun 10-11. Teen vähän aikaa kaikkea ja menen ottamaan päivästä riippuen päikyt 1-3 tuntia…