Kilpirauhas testeissä

Kävin labrassa 27.7.2016 aamulla otattamassa verikokeen ja seuraavana päivänä sain tulokset. T4V 14.0 , TSH 3.0.

Uusia aikoja ei enää varattu vaan näihin tuloksiin jätettiin. Puhun myöhemmin lääkärin kanssa vielä olisiko järkevää tutkia kerran vielä jotta tiedetään sen pysyvän eikä heittelevän. Katsotaan. Oloni on kohentunut selkeästi!

Mainokset

Normaali?

Hei, joko sä oot normaali?

Mikä on normaali? Edelleen on näitä ihmisiä kun kysyy koska palaudun normaaliksi tai koska olen taas normaali. Mikä sitten on normaali? He odottavat, että syön taas normaalisti ja olen ”normaali”.

Mun ruokavalioni on edelleen viljaton. Edes luontaisesti gluteeniton ei riitä, koska saan oireita kaurastakin ja tattari on yksi ihan mahdoton!
Kaikki lehmän maito tuotteet on vaihtunut kasvi pohjaiseksi (ei soija) tai juustot on kuttu. Ainoa lehmänmaito tuote jota kestän on rehellinen luomu voi. Tavallisesta voista saan myös oireita.
Punaista lihaa en syö enkä edes meinaa syödä. Hetken pohdin josko kokeilisin riistaa, mutta ei uskallus riittänyt jos saan taas oireita.

Eli näin ollen mä en palaudu enää koskaan normaaliksi. Aika kamalaa jos ihminen luokitellaan ruokailunsa perusteella joko normaaliksi tai epänormaaliksi? Kun ei ole mustaa valkoisella mä vaan kuvittelen kaikki oireet niinkö? Tiettekö sen tunteen kun käy ruokakaupassa eikä tunnu mikään ruoka olevan sellaista mitä voisi syödä? Eikö silloin olisi helppo lopettaa ”esitys”? Olisi, jos voisi, mutta kun mä en voi! Ei oo mitään esitystä.

Eli sori kaikille musta ei tuu enää koskaan normaalia jos olen koskaan sellainen edes ollut!

Sekaisin ajatuksista

Mulla heittää ajatus niin kärrynpyörää ja kaikkea mahdollista. Ollut jo jonkin aikaa oudon suojeleva itseä kohtaan. Ei puhu eikä pukahda asioistaan suuremmin kenellekkään. Yritän pitää suuttumuksen sisälläni vaikka en edes tiedä mikä kiukuttaa milloinkin. Kevyt vitsi voi saada mut raivon valtaan..

Tuijotan vain seinää, kyynelet virtaa silmiin ja masentaa mieltä. Ajatus juoksee ja juoksee, mutta en edes ajattele mitä ajattelen. En tiedä missä ajatukseni on milloinkin. Liikaa kaikkea ilmeisesti ja omalla tavalla kaipaa jo mennyttä ja odottaa kovasti tulevaa. Tällä viikolla toisilla päättyy koulu ja toisilla alkaa kuten kirjoittajalla. Sekin kai jännittää ja sotkee ajatuksia vaikka en itse tiedosta tunnetta jännityksenä olisin voinut kuvailla odottava, mutta ei hermostunut. En tiedä tuntuu etten tunne taas itseäni. Olisi aika koota itsensä ja ajatuksensa.

Helmikuu käy loppuun

Niin se menee ja aika tuntuu taas juoksevan eteenpäin. Helmikuun loppu lähenee kovalla vauhdilla ja vaikka karkausvuosi onkin on kuukausi siltikin lyhyt. Mun työt tulee karkauspäivänä päätökseen. Ei ole mitään sen jälkeen. Kahteen kouluun hakenut. Toiseen en päässyt ja toisen kanssa on homma vielä kesken kun on niin paljon avoimia asioita. Tuntuu, että stressi on vienyt mun kaikki voimat ja itkuisuus taas lisääntynyt… Haluaisin testeihin olo on mennyt niin vuoristorataa taas, mutta ei jaksa edes alkaa vaatimaan niihin pääsyä. Mitenhän oma lääkäri ottaa asian vastaan kun ilmotan, että en ole töissä joten ei voi passittaa työterveyteen. Hän siis vetosi tosiaan siihen, että mun pitää lähteä tunnin ajomatkanpäähän ku kaikki mikä mulla on johtuu työstä (kuulema).

Aurinkoisina päivinä tuntuu, että jaksaa edes vähän jotain. Eilenkin oli -1 päivällä ja aurinkopaistoi se tuntui välillä jopa hieman lämmittävän kasvoja. Tuntui, että jaksaa enemmän ja paistaa se aurinko risukasaan. Tänään ei ole moista ihmettä näkynyt ja ulkona tuulisempi ja kylmempi sää. Istunut sisällä paljon enemmän ja mieli masentunut. Tarttis tehdä ja tarttis jaksaa… Kiinnostus niin nolla kaikkeen.

Iho reistannut taas enemmän kuin aikaisemmin. Käsissä punaisia läiskiä. Mietin vain kaikkea ja lopulta tajuan tuijottavani tyhjyyteen miettimättä oikeasti mitään. Näyttää typerältä, mut unohdun mietteisiin joita ei ole. Ilmeisesti niitä on niin paljon liikaa, että pääkoppa ei pyöritä mitään enää lopulta.

Viikko reissussa

Olin tuossa tammikuun alkupuolella viikon ulkomaan reissulla. Itä-Euroopassa ja näin jälkeenpäin voisin sanoa, että jos tuollaisen reissun vielä teen varaudun asioihin hieman toisin. Krakovankin kokoisessa kaupungissa oli haastavaa löytää mitään sopivaa syötävää ainakin kun ei ollut mahdollisuutta laittaa sitä ruokaa itse. Valmisruokia ja raakoja lihoja oli kauppa täynnä. Gluteenitonta sai hakemalla hakea ja kun se löytyi oli niissä sitten jotain muuta jota en kärsinyt syödä. Pakkasin Suomesta mukaan tonnikalapurkkei ja vähän kaikkea muuta. Eniten kaipasin reissussa voita ja kananmunia. Tuli syötyä niin paljon kaikkea väärää ja omalle keholle sopimatonta. Täytyy tarkemmin ruveta katsomaan jatkossa hotelleja josko olisi mahdollisuus laittaa ruokaa itse 🙂

Piristävää reissussa oli aurinko. Voi sitä kaivattu olikin jo ja sellainen +6c ilma teki jo ihmeitä noiden kovien pakkasten jälkeen! Vitamiini varastoistani piti huolen reissun aikana  MiviTotal Plus

Reissun jälkeen oli ihana palata kotiin ja syödä sekä nukkua! En tiedä mikä tuolla iski, mutta joka aamu 5-6 aikaa heräsin ihan omatoimisesti ja illalla klo 22-23 nukahdin melkein istuen!

Näyttökuva 2016-2-5 kello 12.02.57

Ilma oli kovin keväinen!

Yhteenveto: 2015 viisi suosituinta kirjoitusta

Niin on taas yksi vuosi paketoitu kohta loppuun, meinaan 2015. Mitä teille jäi päälimmaisenä mieleen vuodesta?

Itsellä ajatukset menee lähinnä omaan olotilaan ja ihoon. Iho on ollut huomattavasti rauhallisempi tämän vuoden vaikka ihottumalta ei olla säästytty kokonaan. Olotila sitä vastoin on lentänyt sekunnissa laidasta laitaan.

Mikä teitä on blogissani kiinnostanut eniten kuluneen vuoden aikana? Ennen tuota haluan kiittää kaikkia lukijoita ja kommentteja! Kiitos ❤

  1. Paleo mustikkapiirakka
  2. Erkki Palviaisen luento osa 3
  3. Erkki Palviaisen luento osa 2
  4. Uupunut, mutta kuka?
  5. Paleo reseptejä

 

Hyvää Uutta Vuotta 2016! Jatketaan yhdessä seuraavakin vuosi!

Mivitotal Plus

Nestemäinen monivitamiinikuva-5

Sain blogin kautta testiin Mivitotal Plussaa. Olin kuullut kyseisestä nestemäisestä monivitamiini liuoksesta ennenkin ja olin onnellinen kun sain testata sitä. Ensimmäinen asia kun pullon sain ja tein ensimmäisen ”mehuni” oli, että tuoksu ei ollut oikein mieleen. Mietin hetken juonko nesteen (olin sen siis veteen sotkenut). Maistoin hieman ja hetken päästä huomasin, että muki tyhjä ja mulla kamala himo tehdä lisää. Odotin aina, että koittaa aamu ja saisin taas juoda lasillisen tätä mehua. Eka viikko en huomannut mitään eroa olemuksessani muuta kuin sen himon. Nukuin paljon ja uupusin herkästi. Toiveet liian korkealla? En sanoisi niinkään, koska kaikki asiathan vie aikansa jos tai kun ne toimivat. Toisella viikolla jo huomasin eroa. Heräsin reippaampana ja jaksoin ilman päiväunia koko päivän vaikka se olisi ollutkin kiireinen. Lopulta huomasin toisen viikon lopussa, että se vanha (nuori) minä on palannut takaisin joka jaksaa hyvin 5tunnin yöunilla tai jopa vähemmillä koko päivän ja on reipas. Tuntui ihanalle kun voi mennä ja elää kuten ennenkin! Kamala työviikko meni suht kevyesti aamulla herätys 4.45 ja töistä pääsi 9.00 ja illaksi takaisin töihin. Viisi päivää jaksoin vaikka pelkäsin kestämistäni. En näe mitään muuta syytä muuttuneeseen olooni kuin tämä vitamiini liuos!

Tutustumaan pääsee Mivitotal Plussaan tästä . Vitamiini perheeseen kuuluu myös tabletteja ja miehille sekä naisille erikseen tarkoitettuja vitamiineja! Itse voin lämpimästi suositella! Helppo annostella kun saa juoda aamupalan yhteydessä ja maistuu hyvälle (ainakin omasta mielestäni) tuo virtaa ja hyvää oloa!

Mivitotal Plussaa ei suositella henkilöille, joilla on kilpirauhasen liikatoimintaa sen sisältämän L-tyrosiinin ja jodin vuoksi.

Mivitotal Plus on yksi markkinoiden monipuolisimmista monivitamiineista. Se sisältää mm. vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja sekä bioflavonoideja. Suomessa Mivitotal Plus on palkittu vuonna 2003 Suomen parhaana terveystuotteena, Ruotsissa se on saanut vastaavan huomionosoituksen jo kuusi kertaa!
-Hyvinvoinnin tavaratalo-

Kirjoitus sisältää tuotesijoittelua! Tuote saatu blogin kautta!