Normaali?

Hei, joko sä oot normaali?

Mikä on normaali? Edelleen on näitä ihmisiä kun kysyy koska palaudun normaaliksi tai koska olen taas normaali. Mikä sitten on normaali? He odottavat, että syön taas normaalisti ja olen ”normaali”.

Mun ruokavalioni on edelleen viljaton. Edes luontaisesti gluteeniton ei riitä, koska saan oireita kaurastakin ja tattari on yksi ihan mahdoton!
Kaikki lehmän maito tuotteet on vaihtunut kasvi pohjaiseksi (ei soija) tai juustot on kuttu. Ainoa lehmänmaito tuote jota kestän on rehellinen luomu voi. Tavallisesta voista saan myös oireita.
Punaista lihaa en syö enkä edes meinaa syödä. Hetken pohdin josko kokeilisin riistaa, mutta ei uskallus riittänyt jos saan taas oireita.

Eli näin ollen mä en palaudu enää koskaan normaaliksi. Aika kamalaa jos ihminen luokitellaan ruokailunsa perusteella joko normaaliksi tai epänormaaliksi? Kun ei ole mustaa valkoisella mä vaan kuvittelen kaikki oireet niinkö? Tiettekö sen tunteen kun käy ruokakaupassa eikä tunnu mikään ruoka olevan sellaista mitä voisi syödä? Eikö silloin olisi helppo lopettaa ”esitys”? Olisi, jos voisi, mutta kun mä en voi! Ei oo mitään esitystä.

Eli sori kaikille musta ei tuu enää koskaan normaalia jos olen koskaan sellainen edes ollut!

Sekaisin ajatuksista

Mulla heittää ajatus niin kärrynpyörää ja kaikkea mahdollista. Ollut jo jonkin aikaa oudon suojeleva itseä kohtaan. Ei puhu eikä pukahda asioistaan suuremmin kenellekkään. Yritän pitää suuttumuksen sisälläni vaikka en edes tiedä mikä kiukuttaa milloinkin. Kevyt vitsi voi saada mut raivon valtaan..

Tuijotan vain seinää, kyynelet virtaa silmiin ja masentaa mieltä. Ajatus juoksee ja juoksee, mutta en edes ajattele mitä ajattelen. En tiedä missä ajatukseni on milloinkin. Liikaa kaikkea ilmeisesti ja omalla tavalla kaipaa jo mennyttä ja odottaa kovasti tulevaa. Tällä viikolla toisilla päättyy koulu ja toisilla alkaa kuten kirjoittajalla. Sekin kai jännittää ja sotkee ajatuksia vaikka en itse tiedosta tunnetta jännityksenä olisin voinut kuvailla odottava, mutta ei hermostunut. En tiedä tuntuu etten tunne taas itseäni. Olisi aika koota itsensä ja ajatuksensa.

Gluteeniton onkin kokonaan viljaton

Niinkuin olen kertonut teille blogissani olen ollut luontaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla. Käyttänyt siis luontaisesti gluteenittomia jauhoja ja muuta sellaista vehnäjauhon tilalla. Tänään sitten tuli päätös siirtyä kokonaan pois viljoista jopa niistä luontaisesti gluteenittomista. Oloni on yhä aivan hirveän kamala ja syömisestä on viitisen tuntia jo aikaa. Maha kiertää, nipistää, sattuu, oksettaa. Ja mitäkö söin? Kolme ruokalusikallista tattari jauhoa laitettiin ruokaan jota en yksin syönyt ja olo on kun vehnäjauhon syömisen jälkeen… Turvonnut vappupallo nimitys sopeisi tähän hetkeen minulle.

Alkaa siis uusi vaihe ruuan suhteen, mutta se ei tunnu pahalle. Olen lukenut ja miettinyt vakavasti paleo ruokavaliota. Kirjoitan aiheesta lisää kun saan ajatuksia kasaan ja oloni paremmaksi! Tällä hetkellä ei tunnu kiertävän mikään muu kuin maha.

  

Elämä heittää

Työ.. Tuntuu välillä, että tuo kolme kirjainta on uusi kirosana.. Olen jossain määrin työnarkomani haluan tehdä venytän jaksamiseni äärirajoille ja teen toisinaan liikaa ilman, että vaadin siitä oikeastaan mitään vastineeksi. Olen outo persoona tavallaan kova ja tavallaan taas liiankin kiltti. Miettinyt miten yhdistän kilpparista johtuvat mielialat, väsymyksen ja uupumuksen erittäin vaihtelevan ja stressaavan työn kanssa yhteen. Päivästä riippuen! Toisinaan todella hyvin ja toisinaan… Itku potku raivareiden saattelemana.

Elämä kellon kanssa ei aina ole herkkua, mutta mä en eläisi ilman. Olen aina elänyt just eikä melkeen ja myöhästyminen on mulle myrkkyä. Olen yrittänyt opiskella, että kaikki ei tarvitse tapahtua minutilleen, mut mun kohdalla tarvitsee. En pääse siitä. Joku ehdotti mulle joskus jooga tunteja jotta oppeisin rauhoittumaan ja pysymään paikallani. Mä veikkaan en siis ole käynyt, että mun hermot ei kestäisi niin kauan, että tehoja alkaisi näkyä. Tarttis iskee rauhotus piikki ja alkaa elämään hieman kevyemmin. Töiden kanssa on aina tiukka aikataulu 3tuntia ja siihen pitää ehtiä tietyt asiat ilman valituksia ja mielellään hieman vielä enemmän.

Meidän lähiesimies tosiaan sanoi itsensä irti ja jatkan hänen töitään ja omiani. Eli yksi ihminen kaksi hommaa ja kaksi taloa. Aikamoista vääntöä. Ajattelin asiaa kyllä, mutta näin sen haasteena joita rakastan välillä ongelmaksi asti. Voisin suoraan lainata Elastisen uuden kappaleen sanoja Eteen ja Ylös

Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan hanskat ei tipahda periks ei anneta ne sanoo: et pysty, et voi, ei kannata mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt ne saa luun kurkkuunsa, kun tulosta taas teen jatkan jaksan vaikka väkisin!

huominenkin tulee vaan jos selvitään tänään. Mun pahin vastukseni kattoo peilistä mua

Tuo kiteyttää paljon ajatuksia mun päästäni. Tuo, että olen itse itseni pahin vastus on niin tuttun tuntuista. Silloin kun keho sanoo jo EI pää huutaa vastaan täysillä ja lähdetään puristamaan vielä… Toisinaan onnistuen toisinaan vieläkin pahemmin ”turpaan” saaden.

Voimakkaampaa tiistaita ja alkuviikkoa kaikille!

Kun olet täysi nolla

Tunnen itseni nykyään usein huonoksi, surkeaksi, epäonnistujaksi… Mä en jaksa tätä kaikkea ja se tekee musta huonon ihmisen. Mietin kaikkea… Haluaisin aikaisemmin jo testeihin. Mun olo oli tuossa jokin aika sitten huomattavasti parempi nyt on taas mennyt viime viikkojen aikana niin matalalennolla, että ei ole mitään rajaa. Ihottuma on taas lisääntynyt ranteessa. Koko ajan väsyttää, mutta uni on edelleen niin pätkiä kun vaan voi olla…

Mä tunnen itseni tosiaan suoraan sanoen nollaksi. Enhän mä edes selviä normaalista päivästä taas enää ilman itkukohtausta. Meinasin, että soitan tänään ja kokeilen, että eikö saisi jo aikaisemmin testata kilpirauhasen. Saisi edes jotain tietoa kuinka pahasti se menee metsään vai meneekö. Ei olo ainakaan parane… Edelleen mietin usein sitä, että miksi mun piti sairastua. Sitä en vieläkään joka tilanteessa hyväksy. Suurimmassa osassa jo annan itselleni luvan olla sairas, mut kun puhutaan jaksamisesta ni tällaiselle pienelle perfektionistille se, että ei jaksa tai kykene johonkin itse mihin on ennen kyennyt on kova pala purtavaksi ja tuntuu, että en hyväksy apua. Mun on pakko pärjätä on asia jota hoen ja mun on pakko jaksaa on toinen yhtä yleinen mikä jyskyttää päässä.

Pienikin pelko tai negatiivinen asia on ihan maailmanloppu mun elämässäni nykyään. Mä en kestä yhtään vastoinkäymistä. Kaiken pitäisi olla niin, että saan vaan olla ja elää siinnä seassa. Aina pitäisi paistaa aurinko ulkona ja kropassa sisällä. Aurinko antaa mulle jaksamista.

Niveliä on särkenyt parin viikon aikana ihan julmetun paljon. Lisänä huonossa asennossa nukkumiset on kipeyttänyt niskan ja pari pahaa kolhasua alaselkään on saanut siitä entistä kiukkusemman.

Huimaus on lisääntynyt ja pahoinvointi, mutta sen syyn uskon tietävänikin. Tuntuu kuin seilaisi yksin jäälautalla lämpimissä vesissä. Miettien kestääkö tämä vai sulaako se pois…

Parempaa alkavaa viikkoa kaikille!

Elämää kilpirauhasen vajatoiminnan kanssa

Kuinka minulla on kilpirauhas ongelmat alkaneet? Ja kuinka tällä hetkellä voin?

Verikoe tuloksia vuosien varrelta. Tulossa blogiin enemmän juttua.

Pyöritän käsissäni joulukuussa 2014 hakemiani verikoe tuloksia siis kaikkia niitä tuloksia jota on meidän terveyskeskuksessa otettu. Siitä näkee suoraan kilpirauhasen kanssa tapahtuneen muutoksen ja mietin vain mikä on tuohon ajanjaksoon osunut elämässäni. Löytäisinkö sille asialle enemmän selitystä ja syytä vai jääkö se lopulta ikuiseksi mysteeriksi jolle en saa selkeää syytä. Eniten syytän itseäni ja sitä, että olen niin stressi herkkä ihminen.

Ensimmäisen kerran mun kilpirauhanen on verikokeilla otettu 31.3.2010 jolloin P-T4V oli 13.5 sekä P-TSH 2.0. T4V hieman ehkä alakanttiin, mutta TSH täysin normaali. Seuraavan kerran ne katsottiin helmikuussa 2014 jolloin P-TSH oli 4.5 eli jo kohonnut. 16.4.2014 P-TSH oli 4.8 ja 13.8. P-TSH 6.0. P-T4V ei ole samassa suhteessa kohonnut tuolloin 2010 se tosiaan oli tuon 13.5 ja 2014 viimeisimmässä verikokeessa se oli 13.7. Olossani olen itse huomannut eroja. On väsymystä, ärstyisyyttä, itkuisuutta siis niinku normaalia enemmän. On niitä päiviä kun voisi vain jäädä itkuisena peittojen väliin ja niitä kun nousee aamulla reippaasti ylös. Väsyn todella herkästi esimerkiksi liikunnasta. En koe, että kuntoni olisi heikko, koska voin ja pystyn kävelemään muunmuassa 10km päivässä, mutta jo pienemmästäkin olen todella nuutuneen oloinen. Pyrin harrastamaan jonkin näköistä liikuntaa jokapäivä, koska pelkään sitä jos jään sängyn pohjalle, että en saa itseäni enää liikkeelle. Kilpirauhaselle tekee hyvää myös liikunta näin olen lukenut.

Lääkärit ovat jättäneet minut yksin asian kanssa. En ole siis näillä arvoilla saanut virallista diagnosia kilpirauhasen vajatoiminnasta täten minulla ei siis ole asiaan edes lääkitystä. Olen itse asioista tulosteni jälkeen ottanut selvää ja pyrkinyt muuttamaan elintapojani sen mukaan ja viimeisimmän tuloksen jälkeen astui kuvioon mukaan merilevä. Ruokailu on kokenut kaikkein suurimman muutoksen. Merilevä kuuluu jokapäiväiseen elämääni nykyään. Seleenin pyrin saamaan parapähkinöistä, auringonkukansiemenistä.

Seuraava verikoe kilpirauhas arvoista otetaan kesällä 2015 eli ei mene enää kauaa. 3-4kuukautta ja tiedetään olenko sotkenut entisestään tällä kaikella arvojani, onko ne pysynyt tai kenties laskenut. Sen näyttää aika. Mietin vain on se mennyt mihin suuntaan tahansa mitä voin asialle tehdä vielä. Haluaisin välissä testeihin, mutta omalääkäri ei suostu testeihin. Olen miettinyt tuotakin asiaa. Millainenkohan soppa syntyy ja mitähän se vaatii jos haluaisi omalääkärin vaihtaa? Siis terveyskeskuksen omaläkärin. Onnistuisikohan se? On vaiva tai aihe mikä vaan se käskee mennä päivystykseen tai Turkuun työterveyteen ”se on työperäistä en minä sille mitään voi”.

Hän on lääkäri mistä hän tietää puhelimen välityksellä mikä on työperäistä ja mikä ei? Ja miten niin hän ei voisi sille mitään? Voisi hän sen katsoa ja jos se on oikeasti niin, että se olisi työperäistä tai muutoin sellainen mikä työhön liittyy menisin sitten vasta Turkuun, mutta tuntuu siltä kuin pienimmästäkin se työntäisi mut muualle. Meinasin jo viimeksi kysyä, että onko mun soitto hänelle jokin ongelma. En sitten ole enää soittanut enkä edes yrittänyt varata aikaa. Mennyt päivystykseen jossa hoetaan, että omalääkärin kanssa pitäisi puhua. Kerroin kerran, että ei se suostu käskee tänne tai Turkuun. Olivat hölmistyneitä, mutta eivät hekään asialle mitään voineet ymmärtää sen he on mahdollisesti vain päivystys keikalla eivätkä tiedä tapoja enempää.

Tämän hetken vointi on jopa ihan ok. Kesällä oloni on ollut aina parempi joten toivon, että sama jatkuu ja saan taas nauttia suht ihanasta ja kivasta kesästä. Se kuinka selviän taas seuraavasta talvesta niin toivon suuresti ettei kunnon talvea tule. Pienet pakkaset ja muu olisi ihan ok minulle.

Työ muutoksen alla?

IMG_4416Ulkona sataa vettä ja räntää. Ankeaa katsoa ulos. Mittarikin näyttää, että siellä olisi +2,5 astetta ja tuuli on suht kovaa (n. 6m/s). Istun keittiön pöydän vieressä kone edessäni ja ajatus tuntuu juoksevan kaikessa muussa tänään.. Väsyttää, stressaa… Huomasin juuri äsken, että olin laittanut vettä kattilaan ja kattilan levylle, mutta levy ei ollutkaan päällä. Ruokaa varmaan saisi helpommin tehtyä kun laittaisi levynkin päälle. Mikä sitten sotkee ihmisen ajatukset näin.Työ, olen teille täällä puhunut, että haluaisin muuta työtä ja etsinytkin sitä. Nyt sitten perjantaina esimieheni heitti tarjouksen toisenlaisesta mahdollisuudesta nykyisessä työssä. Mun piti asiaa pohtia viikonlopun yli. Mä olen pohtinut ja miettinyt ja taas pohtinut ja mitä enemmän pohdin sen enemmän olen sekaisin ajatusteni kanssa. Kirjoitin esimiehelleni viime yönä sähköpostia kun tuntuu, että saan ajatuksia enemmän kasaan kun kirjoitan ja saan kerrottua mitä tämä kaikki sitten herätti minussa. Sovittiin jo perjantaina, että soitan maanantaina hänelle. Nyt olen aamusta asti pyörittänyt puhelinta kädessä ja tehnyt kaikkea muuta kuten myös nyt kun kirjoitan blogia enkä puhu hänen kanssaan. Mä olen epävarma, mutta samalla innoissani, utelias ja shokissa (hah vaikea tapaus). Jos hän suostuu ehdotukseeni työni tulisi muuttumaan muussa tapauksessa jatkan samaa en usko antavani periksi, koska hänen ehdotuksensa käy pidemmän päälle liian raskaaksi koko joukolle.

Liikkusin eilen liian vähän ja paikkoja jumittaa. Ajatus oli liikaa työssä ja unohtui venyttelyt ja liikkumiset. OptiMSM ja Puhdas+ c-vitamiini on hieman avannut jumissa olevia lihaksia ja helpottanut nivelien kipua. Tänään toivottavasti tulee hyvinvoinnin tilaus ja sieltä saapuu lisää OptiMSM jauhetta. Söin tai no join viimeiset tänään kun kivut ovat epämielyttävät. Tämä työmahdollisuus auttaisi myös kipeisiin niveliini mikäli esimieheni suostuisi minun ehdotukseen. Tiedän, että saisin vastauksen eikä tarvitsisi jaaritella ja miettiä kun soittaisin ja ottaisin asiasta selvää. Jokin silti jarruttaa minua tarttumasta puhelimeen ja soittamasta. Jokin asia sisällä käskee odottaa vielä hetken. Mikä jokin en ole sitä vielä keksinyt.

Hyvää ja parempaa alkavaa viikkoa kaikille!

Raaka kaakaojauhe

Raaka kaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja 10% kaakaon painosta on antioksidantteja. Mustikka tunnetaan antioksidanttipommina, mutta mustikkakin sisältää vain kymmeneksen kaakaon antioksidanttimäärästä. Raaka kaakao sisältää kaikista maailman ruoka-aineista suurimpia pitoisuuksia magnesiumia sekä korkeita pitoisuuksia rautaa, kromia, sinkkiä, rikkiä ja kuparia. Hiilihydraatteja 45,6g / 100g ja proteiinia 27,6g / 100g.

Pieni tietoisku raaka kaakaojeuheesta ja miksi otin tämän aiheeksi ihan yksinkertaisesti siksi, että toisten mielestä raaka kaakaojauhe ei maistu hyvälle ja mietitään kuinka tätä erinomaista tuotetta voisi hyödyntää niin, että se maistuisi paremmin. Miten olisi jos lasten ja aikuistenkin kaakao hetki vaihdettaisiin terveellisempään vaihtoehtoon? Sen normaalin kaakaojauheen sijasta käytettäisiin raaka kaakaojauhetta. Mitä normaali kaakaojauhe pitää sisällään? Kuinka moni edes katsoo tai välittää?

Cocovi Raaka kaakaojauhe

cocovi-kaakaojauhe-150g.jpg

Raaka kaakaojauhe

Energia 1706 kJ/405 kcal
Rasva/Fett 11,6 g
josta tyydyttynyttä 6,7 g
Hiilihydraatit 45,6 g
josta sokereita 0,8 g
Ravintokuitu 4,2 g
Proteiini 27,6 g

Ja esimerkkinä tavallisesta kaakaojauheesta otetaan yleinen merkki (Oboy)
Sokeri, vähärasvainen kaakao, emulgointiaine : soijalesitiini, rypälesokeri, suola, aromi (vanilliini). Sisältää soijaa.

Rasva/Fett 2,7 g
josta tyydyttynyttä 1,3 g
Hiilihydraatit 82,5 g
josta sokereita 79,5 g
kuitu 5,5 g
Proteiini 3,8 g

Uskon hyvin, että raaka kaakaojauhe ei kaikkien suuhun sovi normaalien kaakaojauheitten jälkeen kun siinnä ei ole lisättynä sokeria, mutta annan ehdotuksen jos siitä kaakaosta haluaa makean niin lämmittää maidon, laittaa raaka kaakaojauhetta sekaan ja hieman hunajaa. Sekoittaa sauvasekoittimella jolloin kaakaon pinnalle tulee lisäksi vielä kaunis ja kiva vaahto ja eikun nauttimaan! Pienillä asioilla voi muuttaa tapojaan. Kokeilemisen arvoinen ja jos tykkää sekaan voi vielä laittaa kaakaovoita / kookosöljyä.

IMG_4345.JPG



Teksti sisältää tuotesijoittelua

Aurinko tuo energiaa

Aurinko antaa selkeästi mulle lisää energiaa! Olen nyt muutamina päivinä huomannut kun toisina paistaa aurinko ja toisina ei. Ne päivät kun se aurinko nousee mä olen myös hetki sen jälkeen jalkeilla ja reippaana tekemässä kaikkea kun taas ne päivät kun aurinkoa ei näy kunnolla voisin maata sohvan pohjalla ja kampean itseni vain väkisin ylös. Kyllä kevään tulolla ja auringon säteiden lisääntymisellä on suuri voima väsyneeseen kehoon. Tiedän potevani jonkinlaista ”kaamos masennusta”, koska parikin talvea on jo mennyt haikaillessa johonkin aurinkoiseen paikkaan pääsystä talvella. En ole tällainen aina ollut, mutta sairastelun myötä olen alkanut kaipaamaan kokoaikaista kevättä ja kesää. Aurinkoa ja lämpöä.

pajunkissa

Mikä onkaan ihanampaa istua sohvalla torkkupeitto harteilla ja aurinko paistaa ikkunasta suoraan kasvoihin. Se on lämmin jopa ihmeen lämmin vuodenaikaan nähden. Kutsuvasti se kehottaa saapumaan ulos ja sinne olen kohta suuntaamassakin. En malta pysyä pitkää aikaa sisällä aurinkoisella säällä. En jaksa paljon tehdä, mutta ihan ulkoilua vain. Nauttia. Kyllä kevät hanget ja lintujen laulu on ihanaa!

Paikkoja on särkenyt viime päivinä luvattoman paljon ja luvattoman usein. Selkä ja vasenjalka on kaikkein kipeimmät sen kaatumisen jälkeen edelleen. Juon joka päivä optiMSM vettä ja se auttaa nukkumaan kipujen kanssa. Se kyllä auttaa muuhunkin mun kynnet on taas pitkät ja paksut. Ne kestää paljon enemmän ja kasvavat. Sekin on kivaa jotenkin kaivannut omia kynsiäkin, mutta ei jaksanut niiden suhteen panostaa tuossa jokin aika sitten nyt ne tulee MSM:n vuoksi taas takaisin. Ne oli viimeksikin pitkät kun tuota join usein. Edelleenkään tuo maku ei ole mitään herkkua, mutta tietää sen auttavan kipuihin edes jonkin verran niin kyllä tuota juo.

Menneisyys VS. tulevaisuus

Olen viime aikoina huomannut kuinka paljon olen muuttunut. Ennen niin hiljainen, rauhallinen, hillitty ja pitkä hermoinen ihminen ja muuttunut ihan päin vastaiseksi. Rauhallinen olen edelleen tai no se taitaa mennä ainaisen väsymyksen piikkiin. Olo on jotenkin vaan usein nykyään luovuttaja fiiliksellä. Ei jaksa enää taistella, mutta siltikin takaraivossa jyskyttää, että periksi ei saa antaa, mutta tarvittaisiin jokin asia joka potkasisi vauhtia taas tähän väsyneeseen koneeseen.. Toisin sanoen bensa alkaa olla vähissä ja tankkia ei ole näköpiirissä.

Eniten muuttunut on tuo pitkä hermoisuus. Se jopa toisinaan pelästyttää itsenikin. Tuntuu, että vielä muutama vuosi sitten sai oikein tehdä töitä, että mut sai hermostumaan saati suuttumaan (tietysti oli päiviä kun tämä tapahtui helposti), mutta nykyään tuntuu et jo ihan tuntematon ihminenkin saa mut kauppareissulla suuttumaan niin paljon, että saan tehdä töitä itseni kanssa, että en räjähdä sille siellä kaupassa. Sen jälkeen kun pääsen tilanteesta pois olen kuin shokissa.. En tunne itseäni enkä tapojani enää ollenkaan. En pysy mukana siinnä mitä tapahtuu haluan vaan takaisin vanhaan siihen kun kilpirauhas arvot olivat kunnossa silloin en ollut tällainen. Olin reipas, iloinen ja hillitty. Olin täynnä ideoita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Nyt tuntuu siltä kuin olisi muutama vuosikymmen jätetty välistä ja olisin katkera, kiukkuinen vanhus joka miettii mitä jäi tekemättä…

Mua pelottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan…

Eilinen sai minut ajattelemaan tätä kaikkea. Sain oikeasti tehdä itseni kanssa töitä, etten avannut suutani suutuspäissä kaupanhenkilö kunnalle kun kertoivat mitä lisätöitä oli sovittu ja tietenkään esimieheni ei niistä ollut etukäteen maininnut mitään. Seuraava haastava tilanne oli kun esimieheni saapui ja nauraen kertoi, että hänellä on minulle ”pikku yllätys” kylmän rauhallisesti totesin vain, että tiedän jo. Hänestä se, että meillä on 3,5 tuntia aikaa ja tuo on oikeasti kiireinenkin aika hoitaa tiskaaminen ja palvelutiskin pesu niin, että ne astiat ja tiski olisi hygieniisesti siistit on hauskaa järjestää samaan aikaan hiukan vielä lisää työtä eikä kerro asiasta etukäteen. Hän osaa kirjoittaa tekstiviestin ja tekee sitä useinkin ja soittaakin toisinaan täysin turhanpäiväisissä asioissa, mutta tällaisissa tilanteissa.. Ei näissä.

viledamoppi