Menneisyys VS. tulevaisuus

Olen viime aikoina huomannut kuinka paljon olen muuttunut. Ennen niin hiljainen, rauhallinen, hillitty ja pitkä hermoinen ihminen ja muuttunut ihan päin vastaiseksi. Rauhallinen olen edelleen tai no se taitaa mennä ainaisen väsymyksen piikkiin. Olo on jotenkin vaan usein nykyään luovuttaja fiiliksellä. Ei jaksa enää taistella, mutta siltikin takaraivossa jyskyttää, että periksi ei saa antaa, mutta tarvittaisiin jokin asia joka potkasisi vauhtia taas tähän väsyneeseen koneeseen.. Toisin sanoen bensa alkaa olla vähissä ja tankkia ei ole näköpiirissä.

Eniten muuttunut on tuo pitkä hermoisuus. Se jopa toisinaan pelästyttää itsenikin. Tuntuu, että vielä muutama vuosi sitten sai oikein tehdä töitä, että mut sai hermostumaan saati suuttumaan (tietysti oli päiviä kun tämä tapahtui helposti), mutta nykyään tuntuu et jo ihan tuntematon ihminenkin saa mut kauppareissulla suuttumaan niin paljon, että saan tehdä töitä itseni kanssa, että en räjähdä sille siellä kaupassa. Sen jälkeen kun pääsen tilanteesta pois olen kuin shokissa.. En tunne itseäni enkä tapojani enää ollenkaan. En pysy mukana siinnä mitä tapahtuu haluan vaan takaisin vanhaan siihen kun kilpirauhas arvot olivat kunnossa silloin en ollut tällainen. Olin reipas, iloinen ja hillitty. Olin täynnä ideoita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Nyt tuntuu siltä kuin olisi muutama vuosikymmen jätetty välistä ja olisin katkera, kiukkuinen vanhus joka miettii mitä jäi tekemättä…

Mua pelottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan…

Eilinen sai minut ajattelemaan tätä kaikkea. Sain oikeasti tehdä itseni kanssa töitä, etten avannut suutani suutuspäissä kaupanhenkilö kunnalle kun kertoivat mitä lisätöitä oli sovittu ja tietenkään esimieheni ei niistä ollut etukäteen maininnut mitään. Seuraava haastava tilanne oli kun esimieheni saapui ja nauraen kertoi, että hänellä on minulle ”pikku yllätys” kylmän rauhallisesti totesin vain, että tiedän jo. Hänestä se, että meillä on 3,5 tuntia aikaa ja tuo on oikeasti kiireinenkin aika hoitaa tiskaaminen ja palvelutiskin pesu niin, että ne astiat ja tiski olisi hygieniisesti siistit on hauskaa järjestää samaan aikaan hiukan vielä lisää työtä eikä kerro asiasta etukäteen. Hän osaa kirjoittaa tekstiviestin ja tekee sitä useinkin ja soittaakin toisinaan täysin turhanpäiväisissä asioissa, mutta tällaisissa tilanteissa.. Ei näissä.

viledamoppi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s