Kaksi viimeisintä päivää

Puntaroin tovin kirjoitanko tämän vai en, mutta kirjoitan silti. Oudot sattumukset lääkärien kanssa on saanut miettimään asioita meidän hyvinvointi Suomessa. Päivystyslääkäreistä kyse.

Kuten blogia lukeneet tietävät kaatusin 4.1.15 illalla työmatkalla. Hoidin iltavuoroni ja menin sen jälkeen päivystykseen. Odotin lääkärille pääsyä 2h 50min. Ystävällinen joskin hieman oudosti käyttäytyvä lääkäri kyseli asioita ja taivutteli jalkaani. Astuin jalan kanssa varovasti, koska se ei kestänyt koko painoa päälleen. Sain kehoituksen tulla seuraavana päivänä uudelleen klo 15-16 välillä niin saataisiin jalka kaiken varalta kuvattua. Lääkäri kertoi mikä sieltä voi olla murtunut vaikka kävelemään pääsen. Sain lääkemääräyksenä Panacod särkylääkettä jonka saisin hakea apteekista seuraavana päivänä ja sairaslomatodistuksen joka oli 4.1.-6.1. eli siis minun tilanteessa sairaslomaa oli yksi päivä tuo 5.1. Minun olisi pitänyt siinnä kohtaa tietää työnantajani vakuutusyhtiö joihinkin papereihin. En papereita sen enempää katsonut vaan lähdin ontuen kotiin odottamaan seuraavaa päivää. En pitkälle ehtinyt kun puhelin soi ja tuntematon numero soitti ihmettelin ja jätin vastaamatta. Kotona puhelin soi uudelleen numeron kanssa tähän en ehtinyt vastaamaan, mutta soitin takaisin. Lääkäri jonka luona olin hetki sitten ollut soitti kertoakseen, että oli pistänyt väärälle ihmiselle sairasloman ja minulla olisi väärät paperit. Saisin ne repiä ja polttaa ja seuraavana päivänä saisin omien tietojeni kanssa uudet. Kun katsoin papereita niin kyllä olin saanut minua ennen vastaanottolla olleen rouvan paperit ja tiedot käsiini siis (olin yhdessä hetkessä muuttunut eläkeläiseksi). Lääkärillä oli ne koneella auki siis koko ajan ja kun kerroin väriaine allergiasta kun kysyi sitä lääkemääräykseen hän huomautti ettei sitä ole tiedoissa. Olin hämmentynyt kun aikaisemmin se oli siellä, mutta en asiaan sen enempää puuttunut eihän se mahdotonta ole, että se olisi sieltä hävinnyt, mutta sen sijaan hän luetteli ääneen minun muut allergiat lääkkeitä kohtaan. Olin ihan kysymysmerkkiä kun ei ne ollut noin ja sanoinkin, mutta pääteltiin sitten yhdessä, että jos joku on meinannut noilla niitä väriaine juttuja. Hän lisäsi siis listaan väriaineet ja TALLENSI. Mikäli hän ei muistanut poistaa sitä sen jälkeen kun huomasi virheensä on minun väriaine allergia ”siirtynyt” tälle vanhemmalle rouvalle jolla varmasti seuraavalla lääkäri käynnillä hyvä selitys mihin tämä allergia on kadonnut välissä tai mistä se on hänelle tullut.

Tänään 5.1. kävin sitten siellä kuvissa. Olin 15.30 paikalla ja pääsin ilman jonotusta rötgeniin. Hoitaja pyysi minut makaamaan kuvauksen ajaksi alkoi asetella laitetta. Ihmettelin hetken ja avasin sitten suuni, että molemmat jalatko kuvataan. Ei kuulema vain se loukattu jalka. Kerroin, että loukkasin vasemman en oikean jota he nyt suunnittelee kuvaavansa. Hoitaja sitten naurahtaen tokaisi, että ajatteli taas omaa vasenta ja siksi näin. No minulle ihan sama se jalka kuitenkin kuvattiin mikä pitikin. Ehtisin odotustilaan takaisin kun hyvin hoitajamaisesti pukeutunut (siniset housut ja sininen paita) lääkäri päästi huoneestaan ulos potilaan. Tästä ei kulunut kuin viitisen minuttia ja minut kutsuttiin sisälle. Olin hieman hämmentynyt jo siksi, että ennen minua tulleet potilaat odottivat vielä pääsyä ja menin heidän ohitse. Varovaisin askelin suuntasin lääkärille joka ei meinannut ehtiä ovea saamaan kiinni ennen kuin jo tokaisi, että kävelet ihan hyvin. Perään heti, että kuvat hän jo katsoi (siis siinnä kohtaa kun hänellä potilas sisällä vai sen 5min aikana kun siellä ei ketään ollut?) ja ne oli HÄNEN mielestään ihan puhtaat. Jonka jälkeen hän sanoi, että sinun iässä huomaisi jo selvästi jos siellä olisi murtuma. Jäi hieman tyhmä olo… Siis lukiko tämäkin sen eläkeläisen papereita vai onko luusto oikeasti jo 24v niin heikko, että sen huomaa heti? En edes tajunnut kysyä kun tyrmistyin. Sen kerroin, että yö meni särkylääkkeiden voimin kun sattusi jalka johon sain vastauksen se on hyvä, että sen kanssa voi olla. Tässä korjattu sairaslomatodistus ja moi moi. En saanut edes korjattuna omilla tiedoilla lääkemääräys paperia uutta… Hän ei katsonut jalkaa hän katsoi vain kuvat ja päätteli siitä, että kaikki on kunnossa.

Mikäli jalka ei ole kunnossa keskiviikkona menen uudelleen ja vaadin silloisen lääkärin katsomaan kuvat myös uudelleen. Ja haluan ne nähdä itse myös niin, että hän kertoo mitä niissä näkee ja mitä ei. Tällä hetkellä jalka ei edelleenkään kestä painoa päällään kunnolla. Se ei myöskään taivu. Mustelmakohdan kivun ymmärrän, mutta kylmät varpaat vain kipeässä jalassa, yhtäkkiset kipuilut ja tunnottomuus jalassa ei ole mielestäni normaalia eikä turvotus koko jalan mitalla.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kaksi viimeisintä päivää

  1. Paluuviite: Sokeriton ja jalaton? | Elämän uusi suunta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s